Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaalla tuotetaan nikkeliä raaka-aineeksi ruostumattoman teräksen, erilaisten erikoismetalliseosten valmistukseen ja metallien pintakäsittelytarkoituksiin.

Ammoniumtypen määritys on Norilsk Nickel Harjavallan tehtaalla keskeisessä roolissa ja sitä määritetään useista eri syistä mm. prosessiohjaustarkoituksessa, valvomaan typen määrää liuoskierrossa ja näin varmistamaan lopputuotteiden laatua, sekä valvomaan etteivät ympäristölupien raja-arvot ylity. Tehtaan tuotannon sivutuotteena saatavaa ammoniumsulfaattia jalostetaan lannoitekäyttöön. Lannoitenäytteistä typpipitoisuuden määrän tarkka analysointi varmistaa lannoitteen tasalaatuisuuden ja sitä kautta sen tehokkuuden.

– Laboratoriossa tehtävät ammoniumtyppimittaukset ovat meille erittäin tärkeitä päivittäisiä mittauksia. Typpimääritykseen käytettävä laite on kriittinen kaikilta osin ja sen on oltava käytössämme koko ajan, Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n laboratorion kemistinä hankinnan aikana toiminut Paul Cooper.

Laboratorioon hankittiin vuoden 2021 vaihteessa Gerhardtin Vapodest 500 C-analysaattori, joka on varustettu automaattisella näytteensyöttäjällä. Laboratoriossa oli ennestään päivittäisessä käytössä vuonna 2009 hankittu Gerhardtin Vapodest 50 -malli. Laitteen toimintaperiaate ja näytteiden esikäsittely olivatkin tuttuja jo etukäteen.

Laitteen vanhempi malli oli ollut yli kymmenen vuoden ajan päivittäisessä käytössä. Aiemmin, kun oli käytössä vain yksi määritykseen soveltuva laite, oli laitteen toimivuus jopa vielä kriittisempi. Vastaavan laitteen uuteen malliin päädyttiin, koska olemassa olevat kokemukset laitteesta olivat niin hyviä.

Paul Cooper kertoi, että sisäisiä keskusteluja käytiin laitteen toimivuudesta, ja sen käyttöön ja toimivuuteen oltiin tyytyväisiä. Myös huoltomiehen kanssa käydyt keskustelut ja sitä kautta saatu ennakkotieto uuden mallin toimivuudesta vaikuttivat valintaan.

Uuden Vapodest-laitteen myötä laboratoriossa pystytään vastaamaan näytemäärän lisääntymiseen ja kahdentamaan mittauslaitteisto. Molemmat laitteet pidetään toimintakuntoisina ja niitä on tarkoitus käyttää rinnakkain päivittäisessä käytössä.

Kaikki laboratoriossa osaavat käyttää laitetta. Mittauksia tehdään niin paljon, että osaamisen keskittäminen yksittäisille henkilöille ei ole järkevää. Vielä ei ole päätetty jaetaanko jatkossa erilaisia näytetyyppejä laitteittain, vai miten määritysprosessia kehitetään.

Mittausmenetelmä toimii samalla luotettavalla tavalla niin uudessa kuin vanhassa laitteessa, mutta uudessa versiossa manuaalinen tiedonsyöttö on korvattu uudella LIMS-tiedonsiirrolla. Suurimmat muutokset käyttäjän näkökulmasta ovatkin tapahtuneet käyttöjärjestelmässä.

Paul Cooper kertoi hankinnan aikaan, että uusi laite on antanut erittäin luotettavasti mittaustuloksia ja se on toiminut oikein hyvin alusta saakka.

– Olen sitä mieltä, että tämä on paras vaihtoehto teollisuuden väkevistä näytteistä suoritettavaan typen mittaukseen. Vanhassa laitteessa alkaa jo näkymään sen käyttöikä, mutta olemme säännöllisellä huollolla pitäneet sen erittäin hyvässä kunnossa. Toimintaperiaate mittauksessa on molemmissa laitteissa täysin sama, mikä helpotti uuden laitteen käyttöönottoa laboratoriossa, Cooper sanoi.

Säännöllisillä kaksi kertaa vuodessa tehdyillä ennakkohuolloilla jatketaan myös uuden laitteen kanssa. Huoltojen yhteydessä vaihdetaan kaikki kuluvat osat ja muutoinkin tarkistetaan laitteen kunto.

Cooperin mukaan säännöllisillä suunnitelluilla huoltotoimenpiteillä vähennetään yllätyksiä.

– Vanhan laitteen perusteella tunnemme laitteen ja millaisia perusvaraosia kannattaa itsellä olla varastossa. Näin huoltovaste ei pitkity varaosan puutteen vuoksi. Huoltomiehiltä olemme saaneet palautetta, että uusi laite on helpommin huollettavissa, sillä siinä huoltotoimenpiteiden suorittamiseksi ei tarvita laitteen purkua kuten vanhassa. Tavoitteenamme on, että tietty tekninen osaaminen laitteesta löytyy meiltä itseltämme, jolloin voimme lyhentää laitteen vikatilanteiden kestoa, kun osaamme itsekin korjata laitteessa esiintyviä vikoja, Cooper kertoi.