PFAS-yhdisteiden valvontavaatimukset kiristyvät. Summaparametreihin perustuvat menetelmät tarjoavat hallitun lähtökohdan PFAS-valvonnan käynnistämiseen ennen yksityiskohtaisempia analyysejä.

Hallittu käynnis­täminen summa­parametrien avulla 

PFAS-yhdisteet (per ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet) ovat erittäin pysyviä, laajasti käytettyjä kemikaaleja, joita kutsutaan myös ikuisuuskemikaaleiksi. Yhdisteitä on tuhansia. Niitä on käytetty 1960‑luvulta lähtien esimerkiksi tekstiileissä, paperissa, elintarvikepakkauksissa, paistinpannuissa, puolijohdeteollisuudessa ja autonrenkaissa. PFAS-yhdisteet kestävät hyvin lämpöä, vettä, öljyä ja likaa, minkä vuoksi ne ovat olleet suosittuja erilaisissa arkipäiväisissä tuotteissa.

PFAS-yhdisteet hajoavat erittäin hitaasti luonnossa ja rikastuvat ravintoketjussa, mikä on aiheuttanut kasvavaa huolta terveysvaikutuksista. PFAS-yhdisteiden valmistusta, markkinoille saattamista ja käyttöä ollaan laajasti rajoittamassa EU:ssa ja mm. Saksassa juomaveden PFAS-yhdisteiden kokonaispitoisuuden valvonta alkoi vuoden 2026 alusta.  

PFAS-yhdisteiden analysointi 

PFAS-yhdisteitä voidaan analysoida kohdennetusti (target analysis) SPE + LC-MS/MS-tekniikalla, mutta tekniikka tunnistaa vain 20–50 yleisintä tunnettua PFAS-yhdistettä. Aloitusvaiheessa yksittäisiin yhdisteisiin perustuvat analyysimenetelmät edellyttävät usein merkittäviä resursseja sekä laiteinvestointien että henkilöresurssien osalta.  

Summaparametreihin perustuvat menetelmät puolestaan tarjoavat matalamman kynnyksen vaihtoehdon PFAS-valvonnan aloittamiseen ja soveltuvat hyvin näytteiden seulomiseen. 

Summapara­metrien rooli PFAS-valvonnassa 

Summaparametreihin perustuvat menetelmät mittaavat orgaanisesti sitoutunutta fluoria kokonaispitoisuutena. Ne soveltuvat tilanteisiin, joissa tavoitteena on tunnistaa PFAS-yhdisteiden esiintyminen näytteessä, arvioida jatkotutkimuksen tarvetta ja kohdentaa tarkemmat analyysit tarkoituksenmukaisiin näytteisiin.  

AOX, AOF ja EOF mittaus­menetelminä 

• AOX-mittaus (Adsorbable Organic Halogens) antaa yleiskuvan aktiivihiileen adsorboituvista orgaanisesti sitoutuneista halogeeneista.  
• AOF (Adsorbable Organic Fluorine) mittaa aktiivihiileen adsorboituvan orgaanisesti sitoutuneen fluorin määrää.  
• EOF (Extractable Organic Fluorine) mittaa näytteestä uutettavissa olevan orgaanisesti sitoutuneen fluorin kokonaismäärää.  

Näitä menetelmiä hyödynnetään usein rinnakkain, kun tavoitteena on hahmottaa PFAS-yhdisteiden esiintymistä näytteissä ja tukea jatkotoimenpiteiden suunnittelua. 

Hyxon asian­tuntija­tuki 

Hyxon laboratoriotiimi auttaa laboratorioita PFAS-valvonnan käynnistämisessä tarjoamalla tukea menetelmien valintaan, tulosten tulkintaan ja käyttöönoton suunnitteluun. Lisäksi Hyxo tukee jatkopolun määrittelyä kohti tarkempaa analytiikkaa asiakkaan tarpeiden, valvontatavoitteiden ja käytettävissä olevien resurssien perusteella. 

Lisätietoa summapara­metri­pohjaisesta PFAS-analytiikasta 

Summaparametripohjaisia PFAS-menetelmiä koskevaa teknistä taustatietoa, menetelmäkuvauksia ja kansainvälisiä sovellusesimerkkejä on saatavilla päämiehemme Analytik Jenan julkaisemissa asiantuntija-aineistoissa. Näihin materiaaleihin tutustuminen antaa syventävää tietoa summaparametrien roolista osana ei-kohdennettua PFAS-valvontaa. 

Kuvat: Analytik Jena